Kehittämisen aikana
Onko kehittäminen käynnissä? Digitaalisen palvelun kehittäminen etenee palvelumuotoilusta ketterään toteutukseen ja ensijulkaisuun asti.
Kehittämisen päävaiheet
Projektisi alkuvaiheen hankinnat ja alustavat suunnitelmat on tehty ja hyväksytty. Kehittäminen alkaa palvelumuotoilusta, jossa tutkitaan nykytilan haasteita ja asiakkaiden tarpeita. Sitten luodaan palvelun konsepti, jota testataan käyttäjillä prototyypin avulla. Kehittäminen etenee minimitoteutuksen (MVP) rajaamiseen, kehitysjonon muodostamiseen ja käyttöliittymäsuunnitteluun. Toteutuksessa tuoteomistaja ohjaa ohjelmistokehitystiimin työtä.
Kehittäminen voidaan jakaa seitsemään päävaiheeseen.
- 1Palvelumuotoilun käynnistäminen ja tutkimusvaihe
Käynnistämisvaiheessa tarkennetaan palvelumuotoilun toimeksianto, sovitaan työsuunnitelmasta ja aloitetaan yhteinen projekti. Ensimmäinen vaihe painottuu ymmärryksen keräämiselle tutkimuksen keinoin. Varaa tähän vaiheeseen vähintään kaksi viikkoa työaikaa.
Tutustu tarkasti tutkimuksen tuloksiin ja omaksu havainnot – tutkimustulokset ovat työkalu palvelun kehittämisessä ja auttavat muistamaan, mikä on asiakkaalle tärkeää. Tutkimustulokset auttavat sinua perustelemaan monia valintoja.
- 2Palvelun konsepti eli palveluvisio
Palvelumuotoilun konseptointivaiheessa suunnitellaan palvelun visio. Varaa tähän vaiheeseen vähintään 1 kuukausi työaikaa. Tässä vaiheessa tuoteomistajan rooli muuttuu ja otat enemmän vastuuta palvelun kehittämisen suunnasta.
Palvelun konsepti tarkoittaa palvelun ylätason ja pidemmän tähtäimen visiota. Konsepti on kuvaus ratkaisusta ja tavoitetilan asiakaskokemuksesta.
- 3Käyttökokemuksen suunnittelu
Käyttökokemuksen suunnittelussa tarkennetaan, miten palvelu toimii käyttäjän näkökulmasta. Varaa tähän vaiheeseen aikaa 1-1,5 kuukautta, mutta muista säästää suunnittelijoiden työaikaa myös toteutusvaiheeseen. Käyttökokemus eli UX (user experience) on keskeinen osa digitaalisen palvelun suunnittelua. Kaupungilla on yhteinen kokonaiskonsepti digitaalisten palvelujen asiakaskokemuksesta ja käyttökokemuksen kulmakivet löytyvät Helsinki Design Systemistä.
- 4Ensijulkaisun rajaaminen
Minimitoteutus (engl. minimum viable product eli MVP) on ketterän kehityksen termi, joka kuvaa palvelun rajattua ensijulkaisua. MVP on pienin mahdollinen asiakasarvoa tuottava versio palvelusta. Ensijulkaisun rajaaminen kannattaa aloittaa jo palvelumuotoiluvaiheessa ja rajaamista tarkennetaan toteutukseen asti.
- 5Käyttöliittymäsuunnittelu ja uusien ominaisuuksien määrittely
Tässä vaiheessa on tärkeää, että ohjelmistokehityksen vaihe on jo käynnistetty. Jos käyttöliittymäsuunnittelu eli UI (user interface) tehdään kokonaan ennen ohjelmistokehitystä ja ilman ohjelmistokehittäjiä eli devaajia, vaarana on, että suunnitelmia joudutaan muuttamaan myöhemmin ja tehdään turhaa työtä. Käyttöliittymäsuunnittelun vaiheessa muotoilu ja ohjelmistokehitys yhdistyvät – palvelun käyttäjälle näkyvät osat suunnitellaan ja määritellään tarkasti, jotta ne voidaan toteuttaa. Tähän vaiheeseen varattava työaika riippuu täysin ensijulkaisun laajuudesta ja ohjelmistokehityksen monimutkaisuudesta. Pyri kuitenkin, että ensijulkaisuun päästään kuukausissa, ei vuosissa.
- 6Ketterä ohjelmisto- tai tuotekehitys
Tämä vaihe keskittyy digitaalisen palvelun toteutukseen, erityisesti palvelumuotoilun jälkeiseen ja ensijulkaisun väliseen kehittämiseen eli ketterään ohjelmistokehitykseen. Tuoteomistaja valitsee ensijulkaisuun tulevat osat palvelusta ja muodostaa kehitysjonon. Viimeistään tässä vaiheessa hankitaan tekninen tiimi, joka toteuttaa suunnitelmat. Toteutusvaiheessa tuoteomistaja ohjaa kehitystiimiä palvelun ensijulkaisun toteutuksessa. Yhteisen arjen ja työtapojen hiominen on tärkeää. Kehitystä kannattaa tehdä nopeissa parin viikon sprinteissä.
- 7Sisällöntuotanto
Sisällöt ovat keskeinen osa palvelun ymmärrettävyyttä ja asiakaskokemuksen muodostumista. Sisältömuotoilun avulla varmistat, että digitaalisen palvelun tai verkkosivun sisällöt vastaavat asiakkaiden tarpeita. Myös sisällöt kannattaa tuottaa osana ketterää toteutusta. Palvelumuotoiluvaiheessa syntynyt palvelun sivukartta ja konsepti auttavat sisällöntuotannon suunnittelussa. Sisältöjen testaus varmistaa hyvän asiakaskokemuksen.
Tuoteomistajan rooli kehittämisen eri vaiheissa
Tuoteomistajan rooli tutkimusvaiheessa
- etsi ja jaa taustamateriaaleja ja olemassa olevaa asiakasymmärrystä
- pohdi tutkimustarpeita – mitä emme vielä tiedä?
- auta tutkimuksen markkinoinnissa ja kohderyhmien tavoittamisessa
- osallistu rohkeasti tutkimuksen toteutukseen ja seuraa tutkimuksen etenemistä olemalla mukana havainnoimassa ja tekemässä muistiinpanoja haastatteluissa ja testauksissa
- osallistu kertyneen tiedon kokoamiseen, purkamiseen ja analysointiin ja esittele lopputuloksia olennaisille tahoille
Tuoteomistajan rooli konseptin suunnittelussa
- ole aktiivisesti mukana suunnittelutyössä
- seuraa ja kommentoi konseptin suunnitelua, peilaa sitä palvelusi tavoitteisiin
- tee lukuisia päätöksiä ja hae palveluvisiolle oikeaa suuntaa
- varmista asiakkaiden, palvelun asiantuntijoiden sekä sidosryhmien riittävä osallistuminen
Tuoteomistajan rooli käyttökokemuksen suunnittelussa
- varmista erinomainen käyttökokemus suunnittelijat tukenasi
- kommentoi ja tee lukuisia päätöksiä palvelun suunnasta
- tarkista palvelun konseptista, mennäänkö vaiheessa oikeaan suuntaan
Tuoteomistajan rooli ensijulkaisun rajaamisessa
- tarkenna palvelun ensijulkaisua, eli rajaa ne osat, jotka julkaistaan ensimmäiseksi
- peilaa ensijulkaisua palvelumuotoiluvaiheen konseptiin
- määrittele seuraavaksi julkaistavat osat, eli muodosta tiekartta seuraaville julkaisuille
Tuoteomistajan rooli käyttöliittymäsuunnittelussa ja uusien ominaisuuksien määrittelyssä
- hallinnoi kehitysjonoa ja määrität prioriteetit
- vastaa ja seuraa ensijulkaisun tiekartan toteuttamista
- tee päivittäistä yhteistyötä käyttöliittymäsuunnittelijoiden ja ohjelmistokehittäjien kanssa
- tarkista konseptin toteutuminen uusissa ominaisuuksissa
- hallinnoi tarvittavia käyttäjätestejä
Tuoteomistajan rooli ketterässä tuotekehityksessä
- valitse ensijulkaisuun tulevat osat palvelusta
- muodosta kehitysjono
- kokoa kehitystiimi
- sovi yhteisestä työtavoista ja kehitystiimin arjesta
- tue ja ohjaa kehitystiimiä oikeaan suuntaan
Tuoteomistajan rooli sisällöntuotannossa
- järjestä sisällöntuotanto
- hallinnoi tarvittavia käyttäjätestejä
Valitse tuotosten oikea taso!
Kehittämisen eri vaiheissa syntyy tuotoksia ja dokumentaatiota, joiden avulla lopullinen palvelun muodostuu. Tuotoksia voi olla hyvinkin eri tasoisia ja on hyvä keskustella kehitystiimisi kanssa, minkä tasoista tuotosta kussakin vaiheessa haetaan.
Tutustu Pelikirjan oppaisiin
Palvelumuotoilun opas
Palvelumuotoilu on palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä. Kokosimme tarkemmat ohjeet ja parhaat käytännöt Helsingin kaupungin palvelumuotoiluun. Opas on tarkoitettu tuoteomistajille ja muotoilijoille.
Käyttökokemussuunnittelun opas
Käyttökokemuksen ja käyttöliittymien suunnittelu määrittelee, miten palvelu toimii käyttäjän näkökulmasta. Oppaasta löydät tietoa Helsingin kaupungin UX- ja UI-suunnittelun toimintatavoista ja ohjeista. Tämä syventävä opas on tarkoitettu tuoteomistajille sekä kaupungin projekteissa työskenteleville UX/UI-suunnittelijoille.
Ketterän tuotekehityksen opas
Digitaalinen palvelu toteutetaan ketterän kehityksen ja tuoteajattelun keinoin. Oppaasta löydät tuoteomistajalle keskeiset vinkit toteutuksen ohjaamiseen ja tuoteomistajan tehtäviin ja työkaluihin ketterän ohjelmistokehityksen aikana.
Asiakastutkimuksen opas
Tiedätkö mitä asiakkaat ja käyttäjät todellisuudessa tarvitsevat ja haluavat palvelulta? Älä arvaile vaan tutki asiakkaitasi ja testaa ja suunnittele palvelu yhdessä heidän kanssaan!
Sisältömuotoilun opas
Sisältömuotoilu on palvelujen sisältöjen asiakaslähtöistä kehittämistä. Se tähtää sisältöjen ymmärrettävyyteen ja löydettävyyteen. Oppaasta löydät vinkit kehittämisen eri vaiheisiin ja keskeisiin sisältömuotoilun työkaluihin.