Saavutettavuusmalli

Saavutettavuus

Paranna palveluasi saavutettavuudella!

Kun kehität palvelustasi saavutettavan, paranee sen käytettävyys kaikille käyttäjäryhmille. Huomioimalla erikoisryhmät parannat kaikkien käyttökokemusta.

Tutustu Helsingin saavutettavuusmalliin, josta saat apua ja tukea omaan kehittämistyöhösi.

Luodaan yhdessä upeita ja saavutettavia palvelukokemuksia kaikille kaupunkilaisille!

Piirretty hahmo heiluttaa

Helsingin saavutettavuusmalli

  • tukee sinua, kun haluat huomioida saavutettavuuden palvelun elinkaaren eri vaiheissa
  • tarjoaa työkaluja ja menetelmiä, joilla varmistat käytännön työssä saavutettavuuden toteutumisen
  • auttaa sinua varmistamaan saavutettavuuslain vaatimusten mukaisten palveluiden kehittämisen
  • antaa varmuuden, että kehittämäsi palvelut toimivat tehokkaasti kaikille käyttäjäryhmille
  • mahdollistaa samalla tehokkaamman palvelujen kehitysprosessin

Mallin tavoitteena on:

  • parantaa kykyämme tuottaa tehokkaasti palveluja, jotka toimivat mahdollisimman hyvin kaikille kaupunkilaisille: Meidän palvelumme sopivat kaikille!
  • yhdenmukaistaa osaamistamme: Huolehdimme saavutettavuudesta yhdessä!
  • vähentää riippuvuuttamme yksittäisistä toimittajista: Me osaamme!

Mitä saavutettavampi palvelu on, sitä helppokäyttöisempi se on aivan kaikille. Saavutettavuus ja käytettävyys liittyvät aina suoraan toisiinsa.

Muista, että paras saavutettavuus ja käytettävyys syntyvät vain, kun palvelu luodaan jo lähtökohtaisesti saavutettavaksi. Saavutettavuuden lisääminen palveluun jälkikäteen tai prosessin lopuksi harvoin onnistuu.

Tiesitkö?

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Valtionvarainministeriö, 1.4.2019) pohjautuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin ja velvoittaa viranomaisia toteuttamaan kaikki julkisesti saatavilla olevat digitaaliset palvelut (verkkosivustot, mobiilisovellukset) saavutettavasti.

Palvelun toteutuksen tulee täyttää kansainväliseen saavutettavuusstandardiin perustuvat tekniset ja visuaaliset kriteerit.

Piirretty hahmo vilkuttaa

Saavutettavuusmalli – käännä haasteet vahvuudeksi

Saavutettavuusmalli rakentuu osioista eli moduuleista, joihin sisältyy työkaluja ja menetelmiä. Moduulit kokoavat mallin tarjoamat saavutettavuuteen liittyvät ratkaisut loogisiksi kokonaisuuksiksi, jotka voidaan myös nähdä osana palvelukehityksen elinkaarta.

Työkalut ovat puolestaan konkreettisia ohjeita ja apuvälineitä, joita mallin käyttäjä voi hyödyntää. Työkaluja ovat mm. tarkistuslistat, asiakirjamallit, työlistat ja saavutettavien (konkreettisten tai abstraktien) käyttöliittymäkomponenttien pseudoalgoritmit ja rajapintakuvaukset.

Menetelmät edelleen ohjeistavat, miten työkaluja käytetään yhdessä tai erikseen moduulien tavoitteiden toteuttamiseen. Menetelmät ovat mahdollisimman yksinkertaisia, jotta mallia on helppo soveltaa olemassa olevan kehitysprosessin puitteissa.

Tutustu ja anna palaa!

Näin saavutettavuusmalli toimii

Tavoitteet kuvaavat, mitä tarkoitusta ja käyttäjäryhmiä varten palvelua kehitetään, ja miksi palvelu on keskeinen juuri näille käyttäjäryhmille.

Saavutettavuuden kannalta olennaista on hahmottaa ja kirjata jo tässä vaiheessa, mitä vastuita kehityshankkeessa on ja miten ne osoitetaan eri osapuolille. Erityisesti tulee huomioida toimittajien vastuut, sillä ne ovat merkittävimpiä saavutettavuuslain myötä syntyneitä taloudellisia riskejä, joita julkisen sektorin hankinnoissa kohdataan. 

Esimerkki työkalusta:

  • Kaupungin virallinen määrittelyasiakirja, joka kuvaa, mitä WCAG—yhdenmukaisuus kaupungin hankinnoissa tarkoittaa, ja mitkä ovat teknisen toimittajan ja toisaalta palvelumuotoilun tai käyttöliittymäsuunnittelun vastuut ja AA -tason kriteerien täyttymisessä. Tulkinnanvaraisten kriteerien osalta (joita on muutama WCAG 2.1 -versiossa) asiakirja referoi malliin kuuluvaa kaupungin ajantasaista WCAG—käsikirjaa, jossa näiden kriteerien selitykset on avattu esimerkeillä.

Käyttötapaukset ohjaavat käyttöliittymäsuunnittelijaa tehokkaan semanttisen sivurakenteen (kuten sisältöosiot ja niiden väliset suhteet) luomisessa sekä niin sanotun selausjärjestyksen määrittämisessä, joka on erityisen olennainen apuvälinekäyttäjille, siksi käyttötapaukset tulee kuvata tai ainakin niiden ensimmäiset versiot laatia ennen muuta määrittelytyötä.

Esimerkkejä työkaluista:

  • Käyttötapauskuvausten asiakirjamalli, jonka avulla käyttötapaukset voidaan kuvata yhdenmukaisesti.
  • Muistio, joka avulla on helppo huomioida käyttötapaukset, jotka ovat saavutettavuuden kannalta herkkiä.

Työvaihe kattaa tehtävät, joissa käyttötapauksista johdetaan ohjelmistoarkkitehtuuri ja käyttöliittymäsuunnitelma- tai prototyyppi. Arkkitehtuuri kuvaa, minkälaisista ohjelmistoteknisistä osista palvelu koostuu, mitä ominaisuuksia ja vastuita osilla on, ja miten tieto osien välillä liikkuu, kun palvelussa suoritetaan toimintoja. Arkkitehtuurissa tulee rajapintamääritysten osalta mm. huomioida Helsinki Design Systemin käyttö.

Esimerkkejä työkaluista:

  • Helsinki Design System (HDS) rajapintakuvaukset ja tarjolla olevat komponentit.
  • Tarkistuslistoja eri tyyppisten yleiskomponenttien testitapausten määrittämiseen.
  • Ohjeistus, miten näppäimistöselaus, ei-visuaalinen selaus ja ruudunsuurennus sekä erilaiset apuvälinetilat huomioidaan sivurakenteen teknisessä ja visuaalisessa määrittelyssä.

Malli on riippumaton ohjelmistokehitysprosessin muodosta, joten hankkeessa voidaan käyttää esimerkiksi Scrum-prosessia tai muuta ketterää menetelmistöä tavalla, joka sopii parhaiten kyseisen projektin tarpeisiin. Saavutettavuuden kannalta on keskeistä, että kehittäjät kykenevät tuottamaan tekniset ratkaisut tavalla, joka vastaa WCAG-saavutettavuuskriteeristön vaatimuksia. Testaajat pystyvät todentamaan ovatko komponentit määritysten mukaisia.

Esimerkkejä työkaluista:

  • Helsinki Design System (HDS) komponenttikirjasto.
  • Ohjeita ja koodiesimerkkejä yleisten toiminallisuuksien toteuttamisesta saavutettavasti.
  • Testausprotokollia, joilla todennetaan ruudunlukijan ja näppäimistöselauksen toimivuus verkkosivun eri sisältötyypeissä.

Mallin tavoitteena on, että mahdollisimman monen palvelun kehitykseen sisältyisi käyttäjätestausvaihe, jossa palvelun toimivuutta arvioidaan erityyppisten käyttäjäryhmien kannalta.

 Esimerkkejä työkaluista:

  • Testitapausten suunnitteluun liittyvä ohjeistus, joka huomioi erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta otolliset testauskohteet ja –tavat.
  • Ohjeita, miten käyttäjätestaus käytännössä viedään läpi erityiskäyttäjien kanssa.
  • Kriteerejä, joilla testikäyttäjät valitaan, jotta otos on edustava mutta ei tarpeettoman iso.

Helsingin saavutettavuussivusto


Kaikki saavutettavuudesta ja käytännön ohjeet kaupungin saavutettavuusmallin hyödyntämiseen.

Helsingin saavutettavuusopas


Tutustu kaupungin saavutettavuusoppaaseen (PDF).

Saavutettavuus.fi


Tutustu myös Aluehallintoviraston saavutettavuussivustoon.

Pikapalaute

Löysitko tiedon mitä kaipasit? Voit jättää palautetta palvelun toiminnallisuuksista tai kertoa, jos jokin asia ei mielestäsi toiminut tai mennyt aivan nappiin.