Tuoteomistajan työkalut

Tuoteomistajan työkalut

Löydät tältä sivulta vinkkejä tuoteomistajan käytännön työkaluihin. Nyt mukana ovat ohjeet Jiran ja Confluencen käyttöön, käyttäjätarinakarttaan minimituotteen rajaamisessa sekä vinkkejä ketterän kehityksen retrospektiiveihin eli jatkuvan parantamisen palavereihin.

Hyödynnä Käyttäjätarinakarttaa välineenä, kun hahmotat kehittämäsi palvelun kokonaisuutta ja kun rajaat toteutuksen eri versioita, kuten minimituotteen.

Jira- ja Confluence-ohjeet auttavat sinua kehityksen arjessa. Jirassa hallinnoidaan kehitettävän palvelun kehitysjonoa eli tietoa kehitettävistä ominaisuuksista. Confluenceen kirjataan yhdessä sovitut käytännöt ja muu kehitystiimin tarvitsema tieto.

Retrospektiiviohjeet antavat vinkkejä retron vetämiseen ja haasteiden ratkaisemiseen. Huom! Tyypillisesti retroja vetää tiimin Scrum Master. Sinun on kuitenkin hyvä olla hereillä siitä, että jatkuvaa toimintatapojen parantamista tapahtuu.

KäyttäjätarinakarttaJira-ohjeetConfluence-ohjeet Retrospektiiviohjeet

Käyttäjätarinakartta minimipalvelun rajaamiseen

Käyttäjätarinakartta palvelee tuoteomistajaa kokonaisuuden ymmärtämisessä ja siitä tuotteen julkaisuversioita kuten minituotetta rajattaessa. Se auttaa myös kommunikaatiossa eri projektiryhmien välillä yksikön johdosta kehittäjiin.

Ideana on lyhyesti kuvata palvelun käyttäjien käyttötarpeet käyttöpolkuina palvelun läpi ja jaotella jokainen käyttöpolun askel sen jälkeen eritasoisiin teknisiin toteutuksiin, yksinkertaisin ylös ja monimutkaisin alimmaiseksi. Sen jälkeen palvelun eri versioita voidaan rajata esim. vetämällä vaakaviiva kaikkien käyttäjän askelien ylimmän eli karkeimman toteutuksen alle ja päättämällä että tämä muodostaa minimipalvelun.

Käyttäjätarinakartan voit rakentaa joko:

  • Kortteina työskentelytilan seinälle,
  • Yhteistyöskentelyalusta Mirossa josta löytyy sille kaksi eri pohjaa (templates -> haku “user story mapping)

Kun tarvitset apua näiden työkalujen käyttöönotossa, ota yhteyttä ketu@hel.fi.

Ohjevideoita Jiran käytöstä

Jirassa hallinnoidaan kehitettävän palvelun kehitysjonoa eli tietoa kehitettävistä ominaisuuksista, joten se on keskeinen väline tuoteomistajan arjessa. Seuraavassa on lyhyet ohjeet työkalun tyypillisimpiin käyttötilanteisiin. Oikealta löydät ohjeet videomuodossa ja vasemmalta tarkistuslistoina.

Jiran käytön aloitus

Kun aloitat palvelun kehittämisen ja tarvitset palvelulle uuden Jira-projektin, tilaa se kehittämisen tuen työkalutilauslomakkeella (vaatii hel.fi-tunnukset). Seuraavissa ohjeissa oletetaan, että sinulla on olemassa Jira-projekti ja sillä sprinttitaulu.

Jira 1: Kehitysjonon luominen: epicit eli suuret kehittämisen kokonaisuudet 

Käytä epicejä kuvaamaan käyttäjälle ja toiminnalle arvoa tuottavia kokonaisuuksia, joiden kehittämiseen menee n. 3-6 kk 

  • Valitse sivun vasemman reunan valikosta kohta “backlog” (keskeneräiset) ja avautuvasta näkymästä ylälaidasta keskeltä painike “create” (luo). Valitse issuen (asian) tyypiksi epic (eepos). 
  • Täytä kohtiin ** (yhteenveto) ja “epic name” (eepoksen nimi) sama parin sanan tiivistys epicin ydintavoitteesta 
  • Täytä kohtaan “epic description” (eepoksen kuvaus) väliotsikoiden nimeämät kohdat: epicin käyttäjätarve käyttäjätarinalla kuvattuna, koko epiciä koskevat hyväksymiskriteerit (mistä tiedetään että epiciin toteutetut asiat täyttävät tarkoituksensa) sekä kuvaus siitä, mitä arvoa epicin toteuttaminen tuo liiketoiminnalle 
  • Paina alalaidasta sinistä painiketta “create” (luo) 
  • Saat luomasi epicit näkyviin backlog (keskeneräiset) -näkymästä napsauttamalla sivun vasemman laidan valikon vierestä näkyviin välilehden “epics” (eepokset). 

Jira 2: Kehitysjonon luominen: käyttäjätarinat eli kuvaukset yksittäisistä toiminnallisuuksista 

Käytä käyttäjätarinoita kuvaamaan käyttäjän tarvitsemia ominaisuuksia, joiden kehittämiseen menee korkeintaan yksi sprintti 

  • Valitse n sivun vasemman reunan valikosta kohta “backlog” (keskeneräiset) ja avautuvasta näkymästä ylälaidasta keskeltä painike “create” (luo). Valitse issuen (asian) tyypiksi story (tarina). 
  • Täytä kohtaan ** (yhteenveto) parin sanan tiivistys ominaisuuden ydintavoitteesta 
  • Täytä kohtaan “story description” (tarinan kuvaus) väliotsikoiden nimeämät kohdat: oinaisuuden käyttäjätarve käyttäjätarinalla kuvattuna, ominaisuutta koskevat hyväksymiskriteerit (mistä tiedetään että omnaisuuden toteutus täyttää tarkoituksensa) sekä rajaus sille, mitä tässä kohtaa jätetään toteutuksen ulkopuolelle. Kerro myös, jos toteutuksessa on jotakin erityistä huomioitavaa (esim. ominaisuuden käyttötilanne on eri kuin yleensä). 
  • Valitse kohdasta ”epic link” (eepoksen linkki) se epic, jonka osaksi tarina on tulossa, jotta pystyt seuraamaan epicien edistymistä. Listassa näkyvät kaikkien projektien epicit, ylimpänä omaan projektiisi viimeksi luodut. 
  • Paina alalaidasta sinistä painiketta “create” (luo) 

Luo samaan tapaan kaikki tiedossa olevat käyttäjätarinat. Järjestä ne suunnittelemaasi toteutusjärjestykseen prioriteetin ja muiden toteutusjärjestykseen vaikuttavien asioiden perusteella raahaamalla ne pystysuunnassa listassa oikeaan kohtaan. 

Jira 3: Tiekartta eli toteutuksen karkea etenemissuunnitelma 

Käytä roadmapiä (etenemissuunnitelma) kuvaamaan karkeaa suunnitelmaa siitä, minkä verran aikaa kunkin epicin toteuttamiseen on tarkoitus panostaa 

  • Valitse sivun vasemman reunan valikosta kohta “roadmap” (etenemissuunnitelma). Näet siinä valmiiksi listattuna kaikki projektiin luomasi epicit. 
  • Järjestä epicit toteutusjärjestykseen prioriteetin ja muiden järjestykseen vaikuttavien asioiden perusteella raahaamalla ne pystysuunnassa listassa oikeaan kohtaan 
  • Kuvaa kunkin epicin toteuttamiseen varattu aika venyttämällä kalenterinäkymässä kunkin epicin toteutuspalkki suunnitellun ajankäytön mittaiseksi 

Jira 4: Sprintin käynnistäminen sprintin suunnittelupalaverissa 

Sprintti kännistetään sprintin suunnittelupalaverissa yhdessä kehitystiimin kanssa 

  • Valitse sivun vasemman laidan valikosta kohta “backlog” (keskeneräiset) 
  • Napsauta sivun keskialueen “backlog” (keskeneräiset) -otsikon oikealta puolelta painiketta “start sprint” (käynnistä sprintti) 
  • Käykää yhdessä tiimin kanssa läpi sprinttiin suunnitellut käyttäjätarinat toteutusjärjestyksessä. Varmistakaa että kussakin niistä on kuvaus käyttäjätarpeesta ja hyväksymiskriteerit, ja että tiimi ymmärtää nämä. Keskustelkaa halutusta toteutuksen laajuudesta. Sen jälkeen tiimi suunnittelee ominaisuuden toteuttamiseen tarvittavat tehtävät, “subtaskit”, ja arvioi toteutukseen kuluvan ajan. 
  • Siirtäkää käyttäjätarina sprinttiin raahaamalla. 
  • Edetkää tähän tapaan käyttäjätarinoita järjestyksessä niin kauan, että tiimi kokee sprintissä olevan sen verran käyttäjätarinoita kun sen aikana on mahdollista toteuttaa 
  • Sen jälkeen napsauta sprintin otsikon oikeasta laidasta painiketta “start sprint” (käynnistä sprintti). Tarkista että sprintin aikataulutiedot ovat oikein, kuvaa sprintin tavoite lyhyesti sille varattuun kenttään ja napsauta ikkunan alalaidasta “start” (käynnistä). 

Jira 5: Sprintin kulku eli käyttäjätarinoiden siirtyminen sprinttitaululla 

Sprintin aikana käyttäjätarinoiden toteutusta seurataan sprinttitaululla 

  • Valitse sivun vasemman laidan valikosta kohta “active sprints” (aktiiviset sprintit) 
  • Avautuvassa sprinttitaulunäkymässä on sarakkeita, jotka kuvastavat sitä mikä sprintin tehtävien toteutuksen tilanne on 
  • Jos käyttäjätarinoihin on sprintin suunnittelupalaverissa lisätty subtaskejä eli tehtäviä, ne näkyvät sprinttitaululla rajattuna käyttäjätarinakohtaisiin uimaratoihin 
  • Tehtäviä liikutetaan taululla raahaamalla 
  • Ensimmäinen sarake, “backlog”, tarkoittaa, että tehtävän toteuttamiseen sprintissä ei ole vielä sitouduttu 
  • “To do” -sarakkeessa tehtävä on valittu sprinttiin toteutettavaksi 
  • “In progress” -sarakkeessa tehtävää toteutetaan parhaillaan 
  • “Review”-sarakkeessa kehittäjät katselmoivat toteutuksen 
  • “Testing”-sarakkeessa kehittäjät testaavat ominaisuuden 
  • “Acceptance testing”-sarakkeessa vastuu vaihtuu kehittäjiltä tuoteomistajalle, sillä siinä on kyse käyttäjätarinan hyväksyntätestauksesta. Jotta tuoteomistaja huomaa hyväksyntätestaukseen tulleen ominaisuuden ja hoksaa ryhtyä testaamaan sitä, hänelle on joko hyvä mainita siitä tai vaihtaa käyttäjätarinan vastuuhenkilöksi tuoteomistajan nimi. 
  • “Acceptance testing” -sarakkeesta käyttäjätarinat palaavat usein doing-sarakkeeseen ja kulkevat sen jälkeen uudelleen reviewn ja testingin läpi acceptance testingiin, sillä hyväksyntätestauksessa ominaisuuksista huomataan usein jotain korjattavaa. 
  • Kun hyväksyntätestaus on valmis, tehtävät siirretään “done”-sarakkeeseen ja käyttäjätarina on valmis. 

Jira 6: Sprintin päättäminen sprintin katselmoinnissa 

Sprintin katselmoinnissa sprintti päätetään ja keskustellaan sen tuloksista, saadusta uudesta tiedosta sekä siitä mitä seuraavan sprintin suunnittelussa kannattaa huomioida. 

  • Valitse sivun vasemman laidan valikosta kohta “active sprints” (aktiiviset sprintit) 
  • Napsauta sprintin otsikon oikealta puolelta painiketta “** finish sprint” (suorita sprintti valmiiksi) 
  • Aukeavassa ikkunassa luetellaan, kuinka monta käyttäjätarinaa sprintissä valmistui ja kuinka monta jäi kesken. Valitse ikkunan alalaidasta, että kesken jääneet käyttäjätarinat siirretään backlogiin (keskeneräisiin). Näin ne muistetaan käydä seuraavassa sprintin suunnittelussa varmasti läpi. 
  • Napsauta ikkunan alalaidassa painiketta “** finish” (valmis) 

Jira 7: Sprintin päätösraportti eli edistymiskäyrä 

Sprintin päättämisen jälkeen Jirassa tulee automaattisesti näkyviin sprintin päätösraportti eli sen lopullinen edistymiskäyrä ja listaus siitä, mitä sprintissä olleille ominaisuuksille tapahtui 

  • Esille tulleessa käyrässä näkyy harmaalla Jiran laskema keskimääräinen ihanteellinen edistymistahti ja punaisella se, missä tahdissa sprintin ominaisuuksia on todellisuudessa merkitty valmiiksi 
  • Käyrän alla on lueteltuna ensin sprintissä valmistuneet käyttäjätarinat ja niiden alla kesken jääneet käyttäjätarinat 

Jira 8: Jiran raportit projektin ohjaajille 

Kun Jiran rapotteja käydään läpi hankkeen ohjaajien kanssa, on tärkeää, ettei sukelleta liiaksi yksityiskohtiin (esim. yksittäisen sprintin edistymiseen) 

  • Roadmap-näkymä (etenemissuunnitelma) kertoo hankkeen ohjaajille, miten aika on suunniteltu jaettavaksi palvelun epicien (eeposten) kesken 
  • Sekä roadmap-näkymässä että backlog-näkymässä (keskeneräiset, napsauttamalla sivun vasemman reunan navigaation vierestä epicit  näkyviin) näkee epic-listauksessa kunkin epicin suhteellisen valmiusasteen kuvattuna edistymispalkeilla 
  • “Reports”-kohdassa (raportit) ohjausryhmälle sopiva raporttivaihtoehto on “cumulative flow” (kumulatiivinen vuokaavio). Siitä nähdään, miten valmiiden ominaisuuksien määrä on kehittynyt suhteessa backlogin (keskeneräisten) laajuuteen 

Ohjevideoita Confluencen käytöstä

Siinä missä Jira on tehtävänhallinnan työkalu, Confluencea käytetään projektin tärkeimpien asioiden yhteiseen dokumentointiin tiimissä. 

Confluencen käytön aloitus:

Projektin Confluence-tila luomista pyydetään Jira-projektin luomisen yhteydessä kehittämisen tuen työkalutilauslomakkeella.

Confluence 1: Confluence-tilan etusivu 

Tämä ohje kertaa Confluence-tilasi etusivusta, jolle on tarkoitus koota tiimin työskentelyn tärkeimmät asiat.

Tullessasi projektisi Confluence-tilaan olet ensin ohjesivulla, jossa on Confluencen yleisiä ohjeita. Valitse sivun vasemman laidan valikosta alhaalta kohta “pääsivu”, jotta pääset tilan varsinaiselle sisältöetusivulle. Tässä pääsivun elementit ja niiden tarkoitukset: 

  • Lyhyt kuvaus projektin tavoitteesta 
  • Automaattiset pikalinkit alasivuille sekä viimeksi päivitetyille sivuille 
  • Sivun ylläpitäjät, jotta kaikki tietävät kenen vastuulla on huolehtia sivuston ajantasaisuudesta 
  • Taulukkomuotoinen visiolakana, johon summataan yhdessä kehittäjien ja projektin ohjaajien kanssa palvelun tärkein käyttäjä ja tämän ongelma, ratkaisu käyttäjän ongelmaan, ratkaisun ainutlaatuinen arvo ja miten ratkaisu onnistuessaan näkyy liiketoiminnassa sekä ratkaisun toteutukseen vaikuttavat tekijät 
  • Projektin tärkeimmät yhteyshenkilöt ja linkit viestintäkanaviin sekä kuvaukset tai linkit projektin tärkeimpiin vaatimuksiin ja riippuvuuksiin 
  • Linkit projektin mahdolliseen prototyyppiin tai –tyyppeihin sekä projektin Jiraan 
  • Upotus projektin roadmapistä (Jirasta) 
  • Lokikirja (tärkeimpiä tapahtumia ja määräpäiviä)

Confluence 2: Confluence-tilan alasivut 

Pääsivun lisäksi Confluence-tilassa on valmiiksi luotuja alasivuja 

  • Työtapasopimus, johon kirjataan tiimin sopimus yhteisen työskentelytavan tärkeimmistä rooleista, tapahtumista ja tuotoksista 
  • Tuoteomistajan sivu, johon on kirjattu sovitun tuoteomistajan roolin ja hänen saavutettavuustietojensa lisäksi tärkeimmät tuoteomistajan työkalut ja hahmotukset palvelusta, kuten minituotteen rajaava käyttäjätarinakartta 
  • Tekninen dokumentaatio, johon kirjataan ympäristön asettamat tärkeimmät vaatimukset tuotteelle sekä ratkaisun tärkeimmät tekniset kuvaukset 
  • Retrospektiivit-sivu, johon kirjataan pidettyjen retrospektiivien tärkeimmät päätökset sovituista työtapojen parannuksista sekä se miten näille sittemmin kävi 
  • Käyttäjäymmärrys ja –palaute –sivu, johon kirjataan mahdollisen prototyypin sijainti, sovittu käyttäjätarpeiden työstämisen tapa sekä linkit tärkeimpiin käyttäjäpalautteisiin

Confluence 3: Confluence-tilan muokkaaminen 

Confluence-tila on käytännössä wiki, joten sen muokkaaminen on yksinkertaista 

  • Mene haluamallesi sivulle ja siirry muokkaustilaan napsauttamalla kynän kuvaa keskeltä sivun ylälaidasta 
  • Tekstieditoinnit tehdään yksinkertaisesti menemällä kyseiseen kohtaan sivulla ja kirjoittamalla 
  • Linkkien, upotusten ym. muokkaamiseen käytetään /-komentoja 
  • Jos haluat päivittää linkkiä, mene kyseiseen kohtaan, paina /-merkkiä ja ala kirjoittaa aukeavaan pudotusvalikkoon “link”. Pääset napsauttamaan linkkitoiminnallisuutta jolla saat linkin lisättyä kopioimalla ja liittämällä esim. toisesta selainikkunasta
  • Jos haluat päivittää esim. roadmap-upotusta, mene kyseiseen kohtaan, paina /-merkkiä ja ala kirjoittaa aukeavaan pudotusvalikkoon “Jira roadmap”. Pääset napsauttamaan roadmap-toiminnallisuutta joka liitettyäsi Jiran roadmap-näkymän linkin noutaa automaattisesti kaiken muun upotukseen tarvittavan informaation 

Retro on ketterän kehittämisen tapa toimintatapojen parantamiseen

Retrospektiivit eivät ole yleensä suoraan tuoteomistajan velvollisuus, koska yleensä niiden pitämisestä huolehtii tiimissä Scrum Master. On kuitenkin tuoteomistajan vahva etu, että retrospektiivit pidetään, koska niiden varassa on tiimin toimintatapojen parantaminen. Alla olevat vinkit voi siis toimittaa tiimin Scrum Masterille tai ottaa itse käyttöön esimerkiksi laajemmissa kehitysprojekteissa.

Perussäännöt retrospektiiveihin:

  • Pidä retrot säännöllisesti, mielellään jokaisen kehityssyklin jälkeen
  • Tunnista aina ainakin yksi parannuskohde ja varmista että se tulee tehtyä (kovin montaa parannuskohdetta ei kannata olla työn alla yhtä aikaa)
  • Jos retrot eivät tunnu toimivan, etsi syy ja tapa korjata tilanne. Älä lopeta retrojen pitämistä, ne ovat se tapa, jolla kehitytään

Alla on tyypillisiä retrojen haasteita ja parannuskeinoja niihin.

Retrovinkkejä

  • Jos retrot vedetään kerrasta toiseen samalla kaavalla pitkän aikaa, se alkaa helposti tuntua tiimille puuduttavalta rituaalilta ja retrojen perimmäinen tarkoitus työtapojen jatkuvassa kehittämisessä voi hämärtyä​
  • Tätä ongelmaa voi ehkäistä valmistelemalla retrot yksitellen sen pohjalta, mitä tiimi juuri nyt tuntuisi tarvitsevan​
  • Jäljempää tästä materiaalista löytyy ajatuksia erilaisiin retroihin​
  • Retroautomaatti https://retromat.org/ auttaa retron vetäjää – sen karusellista löydät mitä erilaisempia retroharjoituksia eri tilanteisiin​

Tässä esimerkki Retromaatista valitusta merellisestä retrosta

Ongelma

  • Retroissa on ollut monta kertaa kohteena vain viimeisin loppunut sprintti.​
  • Ei olla löydetty uusia kehitettäviä asioita​
  • Pitkän aikavälin muutosta ei havaita eikä ole varma kehitytäänkö vai taannutaanko​

Ratkaisu

  • Pysähdytään hetkeksi arjen kiireessä ja katsotaan taaksepäin​
  • Tehdään aikajana, jossa näkyy tärkeimmät tapahtumat​
  • Osallistujat nostavat janalle millaisia asioita heille on jäänyt mieleen positiivisina ja millaisia negatiivisina​
  • Katsotaan miten positiivisten suhde negatiivisiin on muuttunut ajan yli​
  • Mietitään mitä voisi tehdä jatkossa paremmin​

Kuvataan tapahtumat yhdessä aikajanalle

​1. Muistellaan millainen fiilis oli milloinkin. Mikä toimi ja mikä ei toiminut.

2. Keskustellaan siitä mitkä asiat vaikuttavat tulokseen

3. Valitaan 1-2 asiaa, joiden toteutumista halutaan edistää. Sovitaan kuka/ketkä edistävät ja milloin katsotaan​.

Ongelma

Kehitys ratautuu ja asioista tulee itsestään selvyyksiä. Kiireessä esim. lipsutaan sovituista käytännöistä kuten valmiin määrätelmästä (DoD) ja tulokset tällaisesta toiminnasta tulevat vastaan bugeina ja väärinymmärryksinä toiminnallisuudessa myöhemmin.​ Ongelmaan yleensä havahdutaan kun asiat menevät oleellisesti huonompaan suuntaan. On aika palata juurille ja käydä läpi mihin olemme sitoutuneet ja muuttaa DoD sellaiseksi, että siihen pystytään sitoutumaan.​

Ratkaisu

Ottakaa olemassa olevasta valmiin määritelmästä kuva ja lisätkää siihen post-it lappuja ongelmakohdista.​

Jos ongelmakohtia on monta, priorisoikaa ja valitkaa ratkaistavaksi 1-2 tärkeintä. Näin varmistatte, että saatte nopeasti parannuksia. Voitte aina palata ja parantaa lisää, kun siltä tuntuu.​

Ongelma

Sprintti pitäisi olla pyhää aikaa. Kun se on aloitettu, yhteinen päämäärä on asetettu, pitäisi olla rauha tekijöillä toteuttaa sovitut asiat. Aina näin ei ole vaan ulkopuolelta tulee henkilö joka puuttuu menossa olevaan kehitystyöhön.​

Ratkaisu

  • Käytännön ratkaisuja on tietysti esim. Sprintin keskeyttäminen ja uuden aloittaminen uuden tiedon pohjalta​
  • Jos toimintamalli on jatkuva, on hyvä toteuttaa erillinen retro johon osallistuvat kaikki joiden panos vaikuttaa tapahtuminen kulkuun, ainakin tiimi ja puuttuva osa organisaatiota.​
  • Kutsu fasilitoijaksi ulkopuolinen, näin asianosaiset saavat keskittyä itse ongelman ratkaisuun​
  • Ratkaisu -> teemaretro​

Teemaretron kulku esimerkki

  • Lämmittelyharjoitus, esim. mitä jätät taakse että voit keskittyä tähän retroon​
  • Teeman esittely ja perustelu siitä, miksi tänään keskitytään tähän teemaan (esim. noussut jatkuvasti esiin retroissa eikä tunnu ratkeavan)​
  • Pyydä tiimiä kertomaan omista kokemuksistaan teemasta lapuilla, esim. miten näkyy, mitä aiheuttaa​
  • Pureudutaan teeman ongelman takana oleviin juurisyihin (esim. 5 whys –harjoitus ks. https://retromat.org/en/?id=8 tai nykytila-/tavoitetila-analyysi ks. kalvo 24)​
  • Keskustellaan yhdessä tältä pohjalta, minkä yhden konkreettisen kokeilun asian ratkaisemiseksi voisi tehdä​
  • Sovitaan kuka tekee, mitä ja milloin

Ongelma

Usein tiimillä on jokin mukavuusalue – esim. se on hyvä keksimään rationaalisia ratkaisuja asioihin tai se on hyvä puhumaan tunteista tai jopa vellomaan niistä​.

Ratkaisu

Monesti jämähtäneitä tilanteita voi saada ratkottua sillä, että vie retron hiukan pois tiimin mukavuusalueelta. Esim. kun rationaalisessa tiimissä tuntuu olevan hankausta, pyytää kertomaan tunteista. Tai esim. kun tiimin tunnevellonta ei etene, pyytää ehdottamaan konkreettisia ratkaisuja.

Tunne

  • Tee kolme otsikkoa: Vihainen, surullinen ja iloinen
  • Pyydä harjoituksessa tiimiläisiä lisäämään ainakin yksi lappu yhteisen työn tilanteista, joista he ovat tunteneet olonsa vihaiseksi, surulliseksi ja iloiseksi​
  • Kun kirjoittamiseen sovittu aika on loppu, pyydä kaikkia lisäämään lappunsa otsikoiden alle ja kertomaan mistä niissä on kyse​
  • Ryhmittele samanlaiset laput ja kysy tiimiltä syntyneille ryhmille otsikot​
  • Suljetaan harjoitus kysymällä esim.​
  • Mikä näkemässänne herättää huomiota?​
  • Mikä oli vaikeaa tässä tehtävässä? Mikä hauskaa?​
  • Millaisia ilmiöitä näette? Mitä ne merkitsevät teille tiiminä?​
  • Ehdotuksia siitä miten tästä edetään?​

Järki: Avoimet tehtävät

  • Tee kolme saraketta, “Mitä”, “Kuka” ja “Milloin valmis”​
  • Kysy jokaiselta tiimiläiseltä vuorollaan, mitä he haluaisivat tehdä kehittääkseen tiimin työskentelyä​
  • Kirjoita ylös tehtävä ja sen valmistumisen määräaika, ja anna vastuullisten  allekirjoittaa tehtäväkohta ​
  • Jos joku ehdottaa tehtävää koko tiimille, siihen kohtaan tarvitaan kaikkien allekirjoitukset​
  • Ehdotuksia voi tarvittaessa priorisoida äänestämällä

Ongelma

Toisinaan retroissa aletaan jatkuvasti törmätä koettuihin haasteisiin, joiden lähde ei tunnu olevan tiimin ratkaistavissa​. Esim. haasteet tuntuvat kumpuavan ylempää organisaatiosta tai niille ei löydy selvää omistajaa​

Ratkaisu

Tällaisissa tilanteissa ahdistusta lieventää usein jo se, että nämä visaiset ongelmat tunnistetaan ja nimetään yhdessä. Usein kuitenkin on mahdollista löytää jokin pulman ulottuvuus, jonka tiimi voi joko ratkaista itse tai jonka ratkaisua he voivat pyytää sellaiselta henkilöltä jonka luokse heillä on pääsy​. Seuraavassa harjoitus tällaisten ongelman ulottuvuuksien tunnistamiseen​.

Esteiden ratkaisu systemaattisesti

  • Tunnista tiimin kanssa tärkeän kehitysteeman lähtö- ja tavoitetila​
  • Pyydä kaikkia listamaan lapuilla esteitä lähtö- ja tavoitetilan välillä​
  • Merkitkää yhdessä, kenen ratkaistavissa mikäkin esteistä on​
  • Valitkaa ratkaistavaksi tärkeä este, joka on tiimin ratkaistavissa tai jonka ratkaisijan puheille tiimillä on pääsy, ja sopikaa konkreettiset toimet sen ratkaisemiseksi​

Ongelma

Melko usein tiimi saattaa löytää itsensä tilanteessa, jossa parannettavaa löytyy tiimistä ja ympäristöstä sekä ne pystytään identifioimaan ja kirjaamaan. Tästä huolimatta löydetyt asiat eivät edisty lainkaan ja/tai pysyvät avoinna suhteettoman kauan.

Ratkaisu

  • Yksi tapa on varata aikaa tiimin sprintiltä asian edistämiseksi kunnes se ratkeaa​
  • Toinen tapa on rajata (WIP limit) kuinka monta parannusehdotusta voi olla avoimena yhtäaikaisesti

Parannuskohde on hyvä lisätä sprintin työjonolle, jotta se saa ansaitsemansa huomion.

Kerralla työstössä olevan työn määrää kannattaa rajata. Jirassa admin voi asettaa sarakekohtaiset rajat​​

Ongelma

  • Hyville tiimeille saattaa käydä niin, että kun kehitystyötä on tehty yhdessä pitkään, kehittämistapa jämähtää samalle “tarpeeksi hyvälle” tasolle eikä enää kehity eteenpäin​
  • Tällöin tiimi ei enää saa itsestään parasta mahdollista irti ja tekemisestä on vaara tulla puuduttavaa

Ratkaisu

  • Ratkaisuksi voi tulla ketteryysretro, jossa käydään yhdessä läpi tiimin ketterän tekemisen tasoa ja mietitään missä voisi vielä olla kehitettävää​
  • Ketteryysretroja vetävät myös ketteryysvalmentajat, tilaa fasilitaattori kehittämisen tuesta

Ketteryysretro – arvioikaa voisiko sittenkin olla varaa parantaa toimintaa

  • Pyydä tiimiä tekemään yhdessä keskustellen ketteryystesti, esim. https://www.balentor.fi/testaa-ketteryytesi-ja-kehity
  • Tunnistakaa läpi käydyistä kysymyksistä tärkein kehityskohtanne​
  • Pyydä tiimiä ideoimaan lapuille, miten kyseistä asiaa voitaisiin kehittää eteenpäin​
  • Valitkaa äänestämällä hyödyllisin ratkaisuehdotus ja sopikaa toimenpiteistä sen edistämiseksi
Kaksi piirrettyä hahmoa lyö kädet yhteen

Pikapalaute

Löysitko tiedon mitä kaipasit? Voit jättää palautetta palvelun toiminnallisuuksista tai kertoa, jos jokin asia ei mielestäsi toiminut tai mennyt aivan nappiin.