Sisältömuotoilun opas
Sisältömuotoilu on palvelujen sisältöjen asiakaslähtöistä kehittämistä. Se tähtää sisältöjen ymmärrettävyyteen ja löydettävyyteen. Oppaasta löydät vinkit kehittämisen eri vaiheisiin ja keskeisiin sisältömuotoilun työkaluihin.
Tällä sivulla
- Mitä on sisältömuotoilu?
- Sisältömuotoilu kehittämisen eri vaiheissa
- Sisältömuotoilun työkalut
- Sisällöntuotannon suunnittelu
- Syvenny webinaareihin
- Hel.fin sisällöntuottajan opas
- Sinua voisi kiinnostaa
Mitä on sisältömuotoilu?
Sisältömuotoilulla varmistat, että digitaalisen palvelun tai verkkosivun sisällöt vastaavat asiakkaiden tarpeita.
Sisältömuotoilu yhdistää muotoiluajattelua viestintään. Sisältöideat nousevat asiakastarpeesta ja yhteiskehittämisen menetelmiä hyödynnetään koko prosessin läpi. Sisältömuotoilu on iteratiivinen prosessi, jossa käyttäjäymmärrys, testaus, data ja sisältöjen jatkokehittäminen ovat arkipäivää.
Sisältömuotoilulla kehitetään käyttäjälle hyödyllisiä, haluttavia sekä käytettäviä sisältöjä ja palveluja. Tarvelähtöiset sisällöt auttavat asiakkaita suorittamaan tehtävänsä helposti verkossa, ja samalla asiakaspalvelun työtaakka vähenee. Sisältömuotoilu hyödyttää siten asiakkaan lisäksi myös palveluntarjoajaa.
- Asiakkaan tarpeista lähtevät sisältöideat
- Asiakastarpeiden ennakointi reagoinnin sijaan
- Osallistavat menetelmät ja monialainen tiimi
- Kokeileminen ja uskallus tehdä eri tavalla kuin ennen
- Sisältöjen testaus asiakkailla, iterointi ja oppiminen
- Kielenhuolto, jatkokehittäminen ja optimointi
- Käyttäjälähtöisyys: vastaamme kaupunkilaisten tarpeisiin ja parannamme asiakastyytyväisyyttä.
- Selkeys: huolehdimme, että kaupunkilaiset saavat hoidettua asiansa helposti verkossa, jolloin myös digitaalisten kanavien käyttöaste nousee.
- Saavutettavuus: varmistamme verkkopalvelujen mutkattoman käytön kaikille kaupunkilaisille.
- Yhtenäisyys: teemme asioinnista sujuvaa ja vahvistamme kaupungin brändiä.
- Tehokkuus: säästämme aikaa sisällöntuotannossa ja asiakaspalvelussa.
Sisältömuotoilu kehittämisen eri vaiheissa
-
1Projektin valmistelu
Huomioi sisällölliset kehitystarpeet jo projektia valmistellessa. Tämä auttaa sinua valitsemaan osaajat projektiin ja resursoimaan myöhempiä vaiheita.
Pohdi näitä:
– Mitä analytiikka kertoo palvelun tämänhetkisistä sisällöistä?
– Mitkä ovat käytetyimpiä sisältöjä?
– Millaista palautetta olemme saaneet sisällöistä?
– Mitä asiakkaat kysyvät usein eli mihin he eivät löydä vastausta nykyisistä sisällöistä?
– Mitä sisältöhaasteita olemme tunnistaneet nykyisessä palvelussa?Työkalut: Askem, Matomo, asiakaspalautteiden koosteet, asiakaskyselyt- ja haastattelut sekä sisäiset haastattelut
-
2Palvelun konseptointi
Tunnista palvelun konseptointivaiheessa, millainen rooli sisällöillä on tunnistettujen asiakastarpeiden täyttämisessä ja palveluvisiossa. Määrittele konseptointivaiheessa myös, miten palvelussa puhutellaan käyttäjää (äänensävy eli tone of voice).
Pohdi näitä:
– Millaisia asiakastarpeita tunnistamme?
– Millainen rooli sisällöillä on asiakastarpeiden täyttämisessä?
– Minkälaiset sisältöpolut tukevat asiakkaan matkaa palvelussa?
– Miten puhuttelemme käyttäjiä?
– Millaisia mittareita asetamme sisällöille?Työkalut: Sivukartta, sivujen roolit ja käyttäjätarinat, informaatioarkkitehtuuri ja äänensävy
-
3Käyttökokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelu
Sisällöt ovat merkittävä osa digitaalisen palvelun käyttökokemusta. Käyttökokemus rakentuu käyttöliittymäsuunnittelijan ja sisältömuotoilijan yhteistyönä. Käyttöliittymää rakennetaan yhdessä sisällön kanssa, oikeastaan sisällön ehdoilla. Yhteistyössä rakennettu käyttöliittymä esimerkiksi ohjaa käyttäjän tärkeimpiin sisältöihin tai kehottaa häntä toimimaan.
Suuri osa käyttäjistä lukee vain osan sivun teksteistä, joten silmäiltävyys, helppolukuisuus ja ymmärrettävyys on tärkeää huomioida jo niin kutsuttuja rautalankoja suunniteltaessa. Ideaalitilanteessa palvelun prototyypeissä on jo oikeaa sisältöä.
Pohdi näitä:
– Kuinka paljon meidän on tuotettava uutta sisältöä palvelun / uuden sivuston prototyyppiin?
– Miten sisällöt vaikuttavat sivuston ulkoasuun ja rakenteeseen?
– Mitä käyttöliittymäsuunnittelijan tulisi tietää sisällöstä (esim. miten paljon sisällölle tarvitaan tilaa missäkin kohtaa)?
– Kuinka monta iteraatiokierrosta rautalanka- ja prototypointivaihe sisältää?Työkalut: Käyttöliittymäkirjoittaminen, löydettävyys ja hakukoneoptimointi
-
4Palvelun ensijulkaisun toteutus
Ennen palvelun ensijulkaisua sisältöjä testataan asiakkaalla ja iteroidaan saadun palautteen pohjalta. Lisäksi sisällöt viedään julkaisujärjestelmään. Kaiken konseptissa suunnitellun sisällön ei tarvitse valmistua ensijulkaisuun, vaan on hyvä priorisoida eniten asiakasarvoa tuottavat sisällöt ja toteuttaa ne ensin. Tässä vaiheessa pitää viimeistään olla selvillä, kuka tuottaa sisällöt.
Pohdi näitä:
– Mitä sisältöjä priorisoimme ensijulkaisuun?
– Mitkä sisällöistä tukevat parhaiten ensijulkaisun fokusta? Mitä voimme jättää pois?
– Kuka kirjoittaa sisällöt?
– Kuka vie sisällöt julkaisujärjestelmään?
– Miten keräämme palautetta jatkokehitystä varten?Työkalut: Sisältöjen testaaminen käyttäjillä
-
5Palvelun jatkuva kehittäminen
Sisältö vaatii seurantaa ja huolenpitoa myös julkaisun jälkeen: analytiikan seuraaminen, sisältöjen optimointi, kehitys ja päivittäminen, uusien tarpeiden ja sisältöjen ideoiminen tiimissä, asiakkaiden tarpeiden muuttumisen ymmärtäminen jne. Tämä kaikki kannattaa muistaa jo siinä vaiheessa, kun mietit uuden sisällön julkaisemista. Nettisivusisällöt kaipaavat jatkuvaa huolenpitoa.
Pohdi näitä:
– Miten seuraamme sisällöille asetettuja mittareita?
– Miten keräämme palautetta palvelusta / sivustosta?
– Mihin keräämme kehitysaihiot ylös tarkempaa analyysia ja mahdollisia toimenpiteitä varten?Työkalut: Askem, Matomo, asiakaspalautteiden koosteet, asiakaskyselyt, sisältöjen ylläpito
Tunnetko käyttötarpeen? Selvitä esimerkiksi hakusanatutkimuksella ja analytiikan avulla, mihin tarpeeseen asiakkaat etsivät sisältöä. Luo uutta sisältöä vain, jos sille on käyttäjän näkökulmasta oikeasti tarve, eikä samaa aihetta jo käsitellä muilla sivuilla.
Sisältömuotoilun työkalut
Mitä sivukartalla tarkoitetaan?
Sivukartta, toiselta nimeltään sivupuu, on yksinkertaisimmillaan listaus sivuista, joita verkkopalvelussa on. Sivukartan suunnittelua ohjaa tunnistetut asiakastarpeet ja usein sivukartta ottaa kantaa myös sivujen hierarkiaan. Sivukartta auttaa etenemään seuraaviin kehittämisen vaiheisiin: rautalankoihin ja sisältöihin.
Sivukartan sijaan tai sen lisäksi voit hyödyntää kehittämisessä käyttäjäpolkuja (user flow), jotka kuvaavat esimerkiksi kaaviona, miten käyttäjä etenee ja navigoi palvelun käyttöliittymän sisällä.
Sivukartan kulmakivet
- Sivukartta kuvaa palvelun toteutuksen sivuina hierarkiassa.
- Sivukartta tukee löydettävyyttä, kun palvelun aiheet on ryhmitelty osioiksi ja sivuiksi käyttäjälähtöisesti.
- Sivukarttaa on hyvä työstää vaiheittain yhdessä kehitystiimin ja substanssiasiantuntijoiden kanssa.
- Sivukartasta on hyvä tehdä minimitoteutuksen versio ja palveluvision versio. Palvelun tiekarttaan kuvataan, miten palvelun toteutus etenee vaiheittaa ensijulkaisusta seuraaviin (sivukartta)versioihin.
- Sivukartan sivuihin on tärkeä määritellä sivun tarkoitus (esim. Sivu auttaa helsinkiläisyrittäjiä hakemaan pysäköintitunnuksen) tai sen keskeisin käyttäjätarina (esim. ”Autoilevana helsinkiläisyrittäjänä haluan tietää, miten saan pysäköintitunnuksen, jotta voin helpottaa arkeani”).
Sivukartta tuoteomistajan työkaluna
Näin voit hyödyntää sivukarttaa palvelun kehittämisessä:
- Käyttökokemuksen laadun varmistaminen – Sivukartta muodostaa pohjan palvelun navigaatiolle ja auttaa varmistamaan että sivujen hierarkia ja ryhmittely tukevat asiakkaan matkaa.
- Priorisoinnin työkalu – Kaikki palvelun sivut eivät usein ole yhtä kriittisiä käyttökokemuksen näkökulmasta. Sivukartta auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja priorisoimaan sisällöntuotantoa ensijulkaisuun ja siitä eteenpäin.
- Sisältöomistajuuksien tunnistaminen – Tuoteomistajana vastaat sivustosta kokonaisuudessaan, mutta eri sivujen sisältöjä saattaa tuottaa eri henkilöt. Sivukartta auttaa hahmottamaan tätä kokonaisuutta, ja määrittämään kenellä on vastuu mistäkin sisällöistä.
Näin sivukartta kehittyy vaihe vaiheelta
- Luonnos: Palvelun konseptointivaiheessa tehdään ensimmäinen luonnos sivukartasta tunnistettujen asiakastarpeiden pohjalta. Ensimmäinen luonnos voidaan tehdä sivukarttatyöpajassa, jossa osallistetaan sekä kehitystiimi että substanssiasiantuntijat.
- Iteraatio: Kun ensimmäinen luonnos on saatu valmiiksi, voidaan sitä jatkotyöstää pienemmällä porukalla kehitystiimissä ja lähettää kommenteille substanssiasiantuntijoille. Muista pitää asiakaslähtöisyys kehittämisen ohjenuorana.
- Testaus: Sivukartta luo pohjan sille, miten asiakas etenee sivustolla. Sivukarttaa onkin tärkeä testata asiakkailla. Sivukartan aihioita voi testata käyttäjillä esim. card sorting, treejack- tai A/B-testausmenetelmillä.
- MVP-rajaus: Ensijulkaisuun valmistauduttaessa on tärkeää määritellä, mitkä sivut ensijulkaisu sisältää. Tässä voidaan hyödyntää MVP-sivukarttamenetelmää, jossa sivukartasta tunnistetaan ensijulkaisun fokusta vastaavat sisällöt. Ketterässä työskentelytavassa ensijulkaisun sivut tehdään valmiiksi ennen kuin työn alle otetaan seuraavat sisällöt.
- Jatkuva kehittäminen: Sivukarttaa tulee päivittää asiakastarpeiden kehittyessä. Kun uusi sisältötarve tunnistetaan on tärkeää miettiä, miten se sijoittuu sivuston sivukarttaan ja tukee asiakkaan polkua. Merkittävät muutokset asiakastarpeessa tai asiakkaalle tarjottavassa palvelussa voivat joskus tarkoittaa myös sitä, että koko sivukartta pitää miettiä uusiksi.
Kokeile sivukarttatyöpajaa
Sivukarttatyöpajan pohjat ja sivukartan rajaaminen minimitoteutukseen (vaatii hel.fi-tunnukset)
Käyttäjatarinamenetelmä
Tutustu Hel.fi käyttäjätarinaesimerkkeihin Confluencessa (vaatii hel.fi-tunnukset)
Mistä informaatioarkkitehtuurissa on kyse?
Kun sivukartta ryhmittelee yksittäisen verkkosivuston (esim. hel.fi/asuminen) sivut, kaupungin kontekstissa kokonaisinformaatioarkkitehtuuri kuvaa koko verkkopalvelun (hel.fi) sivujen hierarkiaa ja niiden keskinäisiä suhteita. Kaupungin kanavahallintalinjausten mukaisesti kaikkien kaupungin verkkosivustojen tulee löytyä Hel.fistä. Informaatioarkkitehtuurin avulla varmistetaan, että kaikilla sivuilla on kotipaikka ja että myös erillissivut (esim. historia.hel.fi) löytyvät Hel.fistä.
Informaatioarkkitehtuurin kulmakivet
- Vähentää sisältöduplikaatteja, mikä luo pohjan informaation paremmalle löydettävyydelle.
- Helpottaa sisällön hallintaa organisaation sisällä.
- Ei ota kantaa siihen, miten sivut sivustolla näkyvät. Tämä ratkaistaan käyttöliittymäsuunnittelulla (esim. navigaatio).
- Ei ole koskaan kokonaan valmis, vaan sitä pitää päivittää ja ylläpitää jatkuvasti.
Näin varmistat, että palvelusi löytyy Hel.fi-informaatioarkkitehtuurista
- Selvitä ja ideoi, mihin isompaan kokonaisuuteen tai teemaan palvelusi liittyy.
- Keskustele palvelun perustamisesta toimialasi viestinnän ja ICT-yksikön kanssa.
- Etsi kaupungin informaatioarkkitehtuuritaulukosta paikka palvelullesi.
- Sovi Hel.fi-pääkäyttäjän kanssa, miten palvelusi otetaan osaksi hel.fi-sivustoa (esim. linkitys ja navigaatio)
Syvenny aiheeseen
Tutustu Hel.fi:n infoarkkitehtuuritaulukkoon (vaatii Hel.fi-tunnukset ja käyttöoikeuden)
Lue lisää kanavalinjauksista ja verkkotunnuksista eli domaineista
Äänensävy on tyyli ja kieli, joilla kaupunki viestii asiakkaille eri kanavissa. Digitaalisissa palveluissa äänensävy on merkittävä osa käyttäjäkokemusta: sen avulla vahvistamme viestejä ja luomme suhdetta käyttäjiin. Koko palvelun eheällä äänensävyllä varmistamme osaltaan yhtenäisen käyttökokemuksen.
Äänensävyn kulmakivet
- Puhuttelutyyli
- Terminologia
- Yhtenäiset muotoilut (esim. linkitystavat)
- Yhtenäisyys kieliversioiden välillä
Hel.fin äänensävy perustuu käyttäjätutkimuksiin
Kysyimme kaupunkilaisilta sekä Helsingin kaupungin työntekijöiltä, minkälainen Hel.fin äänensävyn pitäisi olla. Kyselyitä tehtiin kaksi: toinen syksyllä 2020 ja toinen keväällä 2021. Hel.fin äänensävy on määritetty näiden käyttäjätutkimusten pohjalta.
Tutustu Hel.fin äänensävyyn ja sen esimerkkeihin sisällöntuottajan oppaassa
Käyttöliittymäkirjoittaminen (engl. UX writing, UX copy, micro copy) on palvelun käyttökokemuksen kehittämistä tekstien avulla. Käyttöliittymätekstejä ovat muun muassa sivuston otsikot, palvelun kuvaukset ja kehotepainikkeet (CTA). Käyttöliittymäkirjoittamisessa on tärkeää ymmärtää asiakastarpeen lisäksi käyttöliittymän visuaalisia ja teknisiä ominaisuuksia. Yhtenäinen käyttöliittymäkieli helpottaa asiointia ja parantaa asiakaskokemusta.
Käyttöliittymäkirjoittamisen kulmakivet
- Selkeys ja saavutettavuus
- Yhtenäisyys (esim. palvelusta käytetään aina samaa nimeä)
- Käyttökontekstin huomioiminen
- Pitkien tekstimassojen välttäminen
- Käyttäjän ohjaaminen
Käyttöliittymäkirjoittaminen osana käyttökokemussuunnittelua
Sisällöt eivät synny siilossa vaan parhaimmillaan tunnistettua asiakastarvetta ratkaistaan monialaisesti, muun muassa käyttöliittymäsuunnittelijan ja sisältömuotoilijan yhteistyöllä. Käyttöliittymäkirjoittaminen onkin osa käyttökokemussuunnittelua, jossa tekstien lisäksi huomioidaan se, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa käyttöliittymän kanssa (käytettävyys, saavutettavuus, visuaalisuus).
Sisältömuotoilija tukee käyttöliittymäsuunnittelijaa (UX/UI designer) linjaamalla, millaisia vaatimuksia sisällölle on, jotta se vastaa asiakastarpeeseen (esim. rakenne ja merkkimäärä). Sisältömuotoilija myös tukee yhtenäistä käyttökokemusta sisältöjen osalta (esim. vakioilmaukset toistuvissa otsikoissa). Käyttöliittymissä toistuvat ilmaisut luovat yhtenäisyyttä ja sujuvoittavat käyttäjän polkua palvelussa.
Syvenny aiheeseen
Tutustu verkkokirjoittamisen ohjeisiin
Tutustu Hel.fi vakioilmauksiin
Tutustu kognitiivisen saavutettavuuden ohjeisiin
Muista varmistaa, että sisältösi toimii. Testaa sisältöä ihmisillä, joille teema ei ole tuttu ja jotka ovat sisällön mahdollisia käyttäjiä. Valmistele testaukseen muutamia kysymyksiä ja tehtäviä. Seuraa, miten hyvin testaajat onnistuvat tehtävissä sisältösi perusteella. Pyydä testaajia ajattelemaan ääneen tehtäviä tehdessään – näin saat konkreettisia vinkkejä sisällön iterointiin. Myös Hel.fin muotoilutiimi auttaa testauksissa. Ole yhteydessä, niin mietitään, miten palveluasi voisi testata.
Erilaisia tapoja testata sisältöjä käyttäjillä:
- prototyyppi
- verkkokysely
- A/B testaus
- moderoitu testi
Esimerkkikysymyksiä sisältöjen ymmärrettävyyden testaamiseen:
- Otsikon perusteella, mitä odotat tältä sivulta löytyvän?
- Kuvitellaan tilanne, että haluaisit käyttää kaupungin palvelua x. Tämän tekstin perusteella, ymmärrätkö, miten sinun tulee edetä asiassa?
- Tämän tekstin perusteella, miten toimisit, jos haluaisit suorittaa tehtävän x?
- Herättääkö tämä teksti sinussa jotakin kysymyksiä tai epäselvyyksiä? Jos kyllä, niin mitä?
- Valitse seuraavista sanoista viisi, jotka mielestäsi kuvaavat lukemasi tekstin äänensävyä parhaiten:
Äänensävyn testaaminen
Äänensävyn määrittelyn lisäksi tulee äänensävyn toteutumista testata. Käyttäjiltä voi pyytää palautetta sekä tekstiluonnoksien että julkaistujen sisältöjen äänensävystä. Testaamisen työkaluna helpottaa äänensävyn attribuuttilista, josta käyttäjä voi valita tekstin äänensävyä kuvaavat vaihtoehdot.
Syvenny aiheeseen
Tutustu sisältöjen ja äänensävyn testauspohjiin. (vaatii hel.fi-tunnukset)
Tutustu sivukartan testaamiseen käyttäjillä. (vaatii hel.fi-tunnukset)
Tutustu tarkempiin testausohjeisiin asiakaskokemuksen mittaamisen oppaassa.
Sisältösuunnitelma tuo selkeyttä ja järjestelmällisyyttä sisällöntuotantoon. Sen avulla varmistetaan myös, että asiakasymmärryksen opit huomioidaan sisältöjen toteutusvaiheessa. Sisältösuunnitelma voi olla muodoltaan erilainen, mutta sen olisi hyvä sisältää ainakin seuraavat asiat:
- Lista tuotettavista sisällöistä
- Sisältöjen prioriteetit (tuotanto aloitetaan tärkeimmästä)
- Aikataulu (sisällöntuotanto on hyvä jakaa sprinteille)
- Sisällön käyttäjätarina eli mihin käyttäjän tarpeeseen sisältö vastaa
Sisältöön liittyvän käyttäjätarinan avulla huolehdit, että jokaiselle sisällölle on määritelty asiakastarve. Käyttäjätarinat nousevat asiakasymmärryksestä ja kirjoitetaan seuraavaan muotoon:
Käyttäjänä x (käyttäjäpersoon)
haluan x (tavoite)
jotta voin x (hyöty)
Autoilijana
haluan tietää, miten saan siirretyn autoni takaisin,
jotta voin jatkaa arkeani normaalisti.
Katso esimerkki Hel.fi-sisältösuunnitelmasta (vaatii hel.fi-tunnukset).
Sisällöt ovat avainasemassa digitaalisen palvelun, kuten Hel.fin, onnistuneessa uudistuksessa. Julkaisun jälkeen uudistusprojekti muuttuu palveluksi, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Sisältöjen jatkuvassa kehittämisessä kannattaa käyttää sisältömuotoilun menetelmiä ja työkaluja sisältöjen ideoimiseen, tuottamiseen ja optimoimiseen.
Jatkuvan kehittämisen vaiheet
Näin sisältöjä kehitetään ketterästi vaihe vaiheelta.
- Kehitystarpeen tunnistaminen esimerkiksi näiden työkalujen avulla:
- Asiakaspalaute
- Hakusanatutkimus
- Web-analytiikka (Matomo)
- Kilpailijakartoitus
- Tarpeen analysointi
- Määrittely
- Toteutukseen ja kehitysjonoon siirtäminen
- Julkaisu ja vaikutuksen arviointi
Sisällön säännöllisen ylläpidon tehtävät
Verkkosivusto ei ole koskaan valmis. Sivustoa ja sen sisältöjä tulee kehittää jatkuvasti.
- Laadunvalvonta (myös tone of voice)
- Palautteen seuranta
- Analytiikka
- Rajapintojen tiedon ylläpito ja laatu
Mieti roolit ja vastuut
Huomioi ainakin nämä roolit ja vastuut, kun suunnittelet sisältöjen ylläpitoa ja jatkuvaa kehittämistä.
- Hel.fi päätoimittaja
- Tuoteomistaja
- Teemakokonaisuuksien päätoimittajat / Vastaava toimittaja
- Sisällöntuottajat
- Substanssiasiantuntijat
Sisällöntuotannon suunnittelu
Kun sivuston konseptointi on valmis, voidaan aloittaa sisällöntuotannon toteutuksen suunnittelu. Sisällöntuotanto ei pääty ensijulkaisuun vaan sisältöjä tulee kehittää palautteen ja muiden määriteltyjen mittareiden pohjalta.
- Viimeistele sisältösuunnitelma. Varmista, että konseptin pohjalta suunniteltu sisältösuunnitelma on valmis. Suunnitelmasta tulisi käydä ilmi sivujen määrä sekä sivujen tarkoitus / käyttäjätarpeet.
- Arvioi sisällöntuotannon määrä. Verkkosivuston sisällöntuotantoa suunnitellessa sivukartta auttaa hahmottamaan uusittavien sisältöjen määrän. Lisäksi kannattaa testata, miten kauan yhden sisällön tuottamiseen menee. Jos yhden sisällön tuottaminen kestää 6 tuntia ja sisältöjä on yhteensä 40, saat arvion siitä, miten kauan sisällöntuotantoon kannattaa varata aikaa. Huomioithan, että usein vanhan sisällön muokkaaminen kestää kauemmin kuin asiakasymmärryksen pohjalta muotoiltu uusi sisältö.
- Tunnista tekijät. Kuka kirjoittaa sisällöt? Viekö sama henkilö sisällöt sisällönhallintajärjestelmään?
- Tunnista sidosryhmät. Ketkä asiantuntijat kommentoivat sisältöjä? Miten varaamme heiltä ajoissa aikaa mahdollisten lisätietojen antamiseen ja faktojen tarkistamiseen?
- Huolehdi, että roolit ovat kaikille selkeitä. Suositeltavaa on, että asiantuntijat kommentoivat sisältöjä Confluencessa. Muista, että ristiriitatilanteissa tuoteomistajalla on päätösvastuu myös sisällöistä.
- Tee aikataulu. Huomioi sisältöjen määrä sekä tekijöiden ja sidosryhmien aikataulut. Viesti aikataulu kaikille osapuolille, jotta odotukset ovat selkeitä.
- Muista käännökset.
- Kerää palautetta.
- Suunnittele sisältöjen jatkuva kehittäminen. Kuka on vastuussa palautteen analysoinnista ja muutosten toteuttamisesta? Huolehdi, että tieto tästä on selvää sekä tekijöille että sidosryhmille.
Katso esimerkki hel.fi-hankkeen toteutussuunnitelmasta (vaatii hel.fi-tunnukset ja käyttöoikeuden).
Joskus voi olla hyvä ulkoistaa sisällöntuotanto ulkopuoliselle kumppanille. Kumppania valitessa, muista nämä:
- Olethan arvioinut sisällöntuotannon määrän?
- Sisällöntuotannon suunnitelma auttaa perehdyttämään sisällöntuottajan.
- Perehdytä sisällöntuottaja myös Hel.fi äänensävyyn ja sisältölinjauksiin, löydät kootut ohjeet sisällöntuottajan oppaasta.
Voit hankkia sisällöntuotantoa freelancer-työnä tai viestinnän puitesopimuskumppaneilta.
Syvenny webinaareihin
Sisältömuotoilun webinaari 23.6.2021
Katso sisältömuotoilun webinaari 23.6.2021 (tallenteen katsominen vaatii hel.fi-tunnukset).
Webinaarissa esittelimme, mitä sisältömuotoilu hel.fi-uudistuksessa tarkoittaa ja miten se tukee käyttäjäkokemusta ja saavutettavuutta. Puhujina hel.fi-uudistuksen Veera Argillander ja Emilia Nykänen.
Sisältömuotoilun webinaari 6.11.2020
Katso sisältömuotoilun webinaari 23.6.2021 (tallenteen katsominen vaatii hel.fi-tunnukset).
Kerroimme webinaarissa, mitä sisältömuotoilu on ja miten kehitetään saavutettavia ja asiakaslähtöisiä sisältöjä. Pääpuhujina vero.fi-uudistuksen Seniha Cihangir ja kela.fi-päätoimittaja Mari Kervinen.