Käyttökokemussuunnittelun opas 

Käyttökokemussuunnittelu kehittämisen eri vaiheissa

Käyttökokemus kannattaa ottaa huomioon kaikissa digitaalisen palvelun tai tuotteen suunnitteluvaiheissa.

1. 1

   Asiakastutkimus pohjalla

   Kun UX/UI-suunnittelija kutsutaan palvelun kehittämiseen mukaan, on todennäköistä, että palvelumuotoilussa on jo edetty tiettyyn vaiheeseen. Tällöin palvelumuotoilun tuloksena on saattanutkin jo syntyä asiakasprofiileja, palvelupolkuja tai muuta asiakasymmärrystä, joilla UX/UI-suunnittelija pääsee hyvin vauhtiin. Voi myös olla, että palvelusta on tehty jo aiemmin erilaisia asiakastutkimuksia tai käyttäjätestejä, joiden tuloksista on myös hyötyä UX/UI-suunnittelijalle.

   Käyttäjäymmärryksen määrän ja laadun tarpeeseen vaikuttaa suunniteltavan palvelun tai sen ominaisuuden monimutkaisuus sekä kuinka pitkällä palvelun elinkaaressa ollaan.

   Esimerkiksi pienet UX/UI-parannukset jo julkaistuun palveluun harvoin vaativat lisää käyttäjätutkimusta, vaan suunnittelija voi tehdä päätökset omaan asiantuntijuuteensa perustuen. Jos kyseessä on puolestaan täysin uusi palvelu tai ominaisuus, nousee tarve käyttäjäymmärryksen määrälle ja laadulle huomattavasti.

2. 2

   Osana palvelun konseptointia

   Osana ideointi- ja konseptointiprosessia UX/UI-suunnittelija tekee useita eritasoisia hahmotelmia. Suurin osa hahmotelmista jää kuitenkin työpöydälle jo varhaisessa vaiheessa ja vain muutama potentiaalisin valikoituu jatkokehitykseen. Niitä katsotaan kenties yhdessä useamman silmäparin kera ja parhaassa tapauksessa testataan käyttäjillä. Näin tiedetään mitkä konseptit – ja millä muutoksilla – kannattaa viimeistellä tuotantovalmiiksi.

   Vaiheen tuotoksia: palvelun pääominaisuudet, informaatioarkkitehtuuri, käyttäjän polku ja interaktiot palvelussa, sekä alustavat visuaaliset valinnat.

3. 3

   Prototyyppi ja käyttäjätestaus

   Ensimmäisiä konsepteja kannattaa testata palvelun loppukäyttäjillä jo hyvissä ajoin ennen ohjelmistokehityksen alkamista, kun muutosten tekeminen suunnitelmiin on vielä helppoa ja halpaa. Oikeiden loppukäyttäjien käsissä ilmenee yleensä aina jotain parannettavaa.

   Prototyyppi on ensimmäinen konkreettinen visuaalinen luonnos tai malli kehitettävästä palvelusta tai palvelumuotoilun konseptointivaiheessa syntyneestä palveluvisiosta. Prototyypit ja visualisoinnit auttavat kommunikoinnissa eri sidosryhmien kanssa, ja prototyypin avulla palvelua voidaan testata käyttäjillä.

   Prototyyppejä voidaan tehdä monilla tavoin. Prototyypin toteutustapa kannattaa valita ajan, resurssien ja käyttötarkoituksen mukaan.

4. 4

   Tuotantovalmiin käyttöliittymän suunnittelu ja toteutus

   Kun käyttökokemuskonseptin päälinjat ovat hyvällä mallilla, voi käyttöliittymäsuunnitteluun painottuva konseptin viimeistely alkaa. Tällöin käyttöliittymän eri toiminnallisuudet, interaktiot ja visuaalisuus viimeistellään yksityiskohtaiselle tasolle. Lopputulos vastaa jo täysin sitä, miltä valmis ja julkaistu palvelu tulee näyttämään.

   Tärkeimpiä kohderyhmiä tuotantovalmiin käyttöliittymän toteutuksessa ovat sen käytäntöön toteuttavat ohjelmistokehittäjät. Tuotantovalmiissa käyttöliittymäkuvissa tärkeässä roolissa ovatkin UX/UI-suunnittelijan kehittäjille suunnatut ohjeistukset siitä, miten käyttöliittymän tulisi toimia ja käyttäytyä eri tilanteissa, kuten tietokoneen näytöltä mobiilikokoon siirryttäessä.

   UX/UI-suunnittelijoiden ja ohjelmistokehittäjien välisen yhteistyön tulisi olla aktiivista ja keskustelevaa ongelmanratkaisua. Aktiivisella yhteistyöllä voidaan jo hyvissä ajoin löytää suunnitteluratkaisuja, jotka palvelevat sekä teknisesti hyvää toteutusta että käyttäjän tarpeita. Joskus myöhäisessäkin vaiheessa kehittämistä saattaa myös ilmaantua teknisiä rajoitteita, jotka vaativat muutoksia käyttöliittymäsuunnitelmiin. Tällöin aktiivisen ongelmanratkaisun- ja keskustelevan kulttuurin on hyvä jo olla olemassa. UX/UI-suunnittelija myös osaltaan seuraa käyttöliittymän kehittämisen etenemistä ja pitää huolen siitä, että käyttöliittymät tulevat yksityiskohtia myöten toteutetuksi kuten ne oli suunniteltu.

5. 5

   Käyttöliittymätekstit ja sisältömuotoilu

   Käyttöliittymät ja sisällöt kulkevat käsi kädessä. Käyttäjän tarpeista lähtevät sisällöt ovat keskeinen osa digitaalisen palvelun käyttökokemusta. Käyttöliittymien selkeä kieli tukee myös hyvää käytettävyyttä.

   Sisällön sujuvuuteen vaikuttaa itse tekstin lisäksi myös sisällön visuaalinen asettelu ja hierarkia. Toisaalta käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan esimerkiksi korostaa haluttuja sisältöjä tai kehottaa toimintaan. Käyttöliittymäsuunnittelija tekeekin tiivistä yhteistyötä sisältömuotoilijan kanssa suunnittelun edetessä.

   Lue lisää sisältömuotoilun oppaasta

   Tutustu myös hel.fi-äänensävyyn eli tyyli ja kieli, joilla kaupunki viestii verkkosivuilla.

6. 6

   Palvelun jatkuva kehittäminen

   Palvelun julkaisun jälkeen UX/UI-suunnittelija keskittyy käyttäjäpalautteen perusteella tapahtuvaan iteratiiviseen palvelun jatkokehittämiseen ja ohjelmistokehittäjien tukemiseen. Usein tämä tarkoittaa pienempien tuotantovalmiiden käyttöliittymäparannusten suunnittelua ja toteutusta yhdessä ohjelmistokehittäjien kanssa, sekä niiden käytettävyystestausta. Jatkokehitys ja ylläpitotyö voivat olla myös muun muassa saavutettavuuden validointia, sisältöjen kehittämistä, dokumentaation työstämistä, käyttäjäymmärryksen keräämistä seuraavien kehityskohteiden priorisointia varten tai kokonaan uusien palvelun ominaisuuksien konseptien luomista.

7. 7

   Käytettävyystestaus

   Palvelun käytettävyyttä kannattaa testata säännöllisesti erilaisilla käyttäjäryhmillä. Käytettävyystestaus keskittyy tutkimaan, miten helppoa palvelun käyttäminen on. Tämä eroaa käyttäjätestauksesta, jonka näkökulma on usein laajempi – esimerkiksi konseptin validointi, sisältöjen tai koko palvelupolun testaaminen.

   Käytettävyystestauksessa arvioidaan palvelun tai sen ominaisuuden käytettävyyttä antamalla testitilanteessa käyttäjälle tehtävä, jonka hän suorittaa palvelussa. Käyttäjää havainnoidaan ja häneltä pyydetään palautetta.